last days

Täällä aika alkaa käymään vähiin ja alkaa tuntua että on ihana lähteä kotiin ja nähdä tärkeät ja rakkaat ihmiset, mutta samalla niin haikeaa ja tuntuu että aika meni aivan liian nopeasti. Nyt viimeisestä viikosta on otettava kaikki irti ja ratsastettava kun viimeistä päivää.

Nyt tulee sellaista selitystä että toivottavasti pysyn itsekin myöhemmin perässä kun luen tätä. :D Ronin valmennustyyli on aika jännä, se kertoo mitä pitää tehdä, ja sanoo mistä asioista täytyy pitää huolta, sitten se olettaa että teet täydellisen piruetin. Kuitenkin, jos näin ei käy ja päästät hepan jalan taakse, niin se sanoo että minähän sanoin että ei saa antaa tulla hitaaksi. Seuraavaksi yrität uudelleen ja sitten tulee liian hätäinen, seuraavaksi se sanoo, minähän sanoin että se täytyy pitää pehmeänä pyöreänä edestä. Okei no sitten taas uudelleen ja toivoen että jos nyt muistaisin kaikki. Ron siis antaa työkalut ja katsoo osaatko käyttää niitä, jos et osaa laittaa naulaa seinään se neuvoo ja antaa kokeilla, mutta jos et osaa käyttää sitä hiton vasaraakaan niin tulee ongelma, se ratkaistaan taas siis uudella yrityksellä. Virheiden kauttakin oppii ja joutuu/ saa siis oikeasti käyttää aivoja ja oppia virheistä, ja varmasti ensi kerralla osaat käyttää työkaluja oikein, kun olet ensin hakannut vasaralla sormeesi. Ihan oikeasti turhauttavaa, mutta opettavaista. Sama kun tulet sulkuun ja luulet tekeväsi kaiken täydellisesti, niin sulun lopussa sanoo että nii-i on se taivutus vaikea pitää jos ei valmistele jo kulmassa paremmin, ja saman tien uudelleen. Tulee ihan olo että et sitten siellä kulmassa viitsinyt muistuttaa, mutta sitten en joudu käyttämään omaa ajatusta. Siinä välillä myös huomaa kuinka yksinkertaisista asioista tämä ratsastus koostuu ja jos oma fiilis ei ole keskitetty tuntemaan vain mitä alla tapahtuu, niin tekee turhaa liikaa tai liian vähän.  Joku valmentaja on joskus sanonut että muista tehdä näin, niin ei se sama päde aina, se on usein niin tilanne- ja hevoskohtaista. Perus valmistelut ennen liikkeitä toki ovat aikalailla samat. Ratsastus koostuu niistä yksinkertaisista perusasioista ja kaiken yhteen saaminen on vain niin vaikeaa.

Minulle liikaa tekeminen on välillä ongelma, minä voin niin helposti auttaa hevosta monessa asiassa, silloin apuja tulee helposti liikaa ja hevosen ei tarvise keskittyä niin kovin ja se menettää herkkyyttään ja ymmärrystä mitä siltä vaaditaan. Toki ongelmia on muitakin ja välillä täysin päin vastaisia. Se on myös ollut opettavaista kuinka voit ratsastaa lisätystä laukasta piruettiin, hevosen pitää tietysti jo osata se ja tietää mitä siinä haetaan. Siinä ole aikaa enään koota piruetti laukkaan, muistaa ryhtiä ja koko istuntaa, asettaa koota ja pitää eteenpäin pyrkimys, muoto… yms... Kaikki on oltava muistissa ja vaan ylläpidettävä. Hevonen on siis osattava opettaa ottamaan itse vastuu monista asioista. Täällä on myös oppinut ottamaan hevosesta enemmän irti, siinä tulee virheitä, mutta ei se hevonen ikinä itsestään ala ravaamaan isompaa ravia jollet ala harjoittelemaan sitä ja viemään itseäsi ja hevostasi mukavuusrajojen ulkopuolelle. Perus asioiden on toki oltava kunnossa, mikään väkisin punnertaminen ei ole eteenpäin vievää.

Ihanaa! Monet asiat ovat oikeastaan olleet selviä aikaisemminkin, mutta nyt ne ovat ikään kuin ohjelmoitu sisälle ja se on mahtavaa.  Kiitos tästä kaikesta ja paljosta muusta opista mitä olen saanut. Nyt kotiin oppilaiden ja hevosten luo sisäistämään tätä kaikkea.  J