Days 8-10

Hiphei! No onpas aika taas mennyt nopeasti ja minä niiin ajattelin että jaksan joka päivä kirjoittaa, mutta ei kuitenkaan näytä käyneen niin :D Meillä on ollu täällä toosi ihanaa, päivät on ollut niin pitkiä ja työn täyteisiä, mutta samalla niin sairaan hauskoja. Tänääkin päivällinen lasange valkoviinillä venähti pullolliseksi Prosecco valkkaria. Vatsalihas treeni on tehty toki ratsain, mutta myös räkättäen mitä typerimmille asioille..

Hmm… perjantaihin jämähdin, se oli toosi raskas päivä.. Ensiksi tuttu ihana Ben ja sen jälkeen Zoofilla hierottiin piruetteja ja kakkosia ja niissä kun ei todellakaan riitä että itse tekee parhaansa, vaan pitää opettaa hevosta myös tekemään paremmin. Ronin vaatimus on aina että ota kaikki irti jotta se oppii ja sitten kehu ja anna kävellä. On vaikea viedä hevosta yli rajojen (viemättä liian pitkälle) ja toki se täytyy viedä sinne lähelle jotta se oppii, mutta se ei saa hermostua ja sen pitää tietää mitä siltä halutaan, joten itse ei saa olla ollenkaan epäselvä. Siitä tulee kyllä valmentajalta sanomista ja lujaa! Jep jep ja itsekin kuitenkin harjoittelee, olisi helppoa olla robotti,  joka osaisi tehdä kaiken aina saman lailla, samalla mielen tilalla :p Seuraavana Esperanza joka on niin kuuma ja tänään niin vaikea. Ei meinanu olla suora ja leiju vaan passagea kun sain ”rauhallisemmaksi” ja lisättyä oli sen oma vaihtoehto, näiden välillä mentiin ja välillä se stoppas kokonaan ja sain yrittää sen sieltä kulmasta liikkeelle. Kun tulee vaikea paikka mihin pitäisi heti olla työkalu valmiina, omassa työkalupakissa on tietyt välineet ongelman ratkaisemiseen (ei välttämättä täysin sopivaa), mutta valmentaja tarjoaa erilaista työkalua, mutta et koskaan ole käyttänyt vastaavaa joten harjoittelet ratkaisemaan ongelman uudella työkalulla ja ongelmaan pitäisi kuitenkin olla heti ratkaisu valmiina, jotta ongelma ei pahene. Siinäpä menee liian pitkä hetki, miettiä eka itse, sitten kuunnella valmentaa, sitten kertoa se hevoselle ja antaa hevosen hetki ymmärtää... Jokaisen ratsastajan täytyisi olla hyvä ammattilainen jotta ei tekisi pientä hallaa tässä tilanteessa, mutta onneksi maasta näkee paljon mikä selästä tuntuu erilaiselle ja onneksi jokainen oppii jos on hyvä valmentaja :D Hiki rääkin jälkeen sain hevosen kuulolle ja opin monia uusia asioita, sitä vartenhan täällä ollaan! seuraavana Gamble 4v, joka omassa isoudessaan ja hitaudessaan on hiukan arveluttava välillä, mutta tänään oli reipas, joten harjoittelimme pohkeenväistöjä ja taivutuksia. Sujui ihan hyvin koska moottori oli muistunut mukaan tallista lähtiessä.

Tähän perään ilman vesilasia tai vessassa käymistä tuotiin minulle Ronin gp heppa Tinus, jonka kanssa sain harjoitella piruetteja, piaffia, passagea ja sarjoja. Olin ensimmäistä kertaa sen selässä ja Tinus oli niin hitaan tuntuinen Esperanzan jälkeen. Sain puuskuttaa, jotta sain sen ilmavaan koottuun raviin (olin niin poikki) sitten kaikki edellä mainitut liikkeet ja Ron odottaa että suoritan ne vaan, vaikka virheetkin on aina sallittuja. Ron korjaa aina liikkeiden jälkeen vasta kun olet tehnyt kaikki miljooona virhettä.  Sitten yrität uudelleen ja jos teet liian monta virhettä, Ron turhautuu ja silloin vasta alkaakin höykytys! Huh. Kaikki on pistettävä likoon! Pahimmassa tapauksessa paniikissa teet sata virhettä uudelleen. Lopulta onnistut saat kehuja ja olet oppinut paljon, eniten itse korjaamaan omat virheesi. En aio silti kovin soveltaa tuota lyhytpinnaista opetus tyyliä omaan opetukseeni. Haluan selittää ja haluan olla varma että oppilas ymmärtää, enkä tahdo turhautua virheistä! Jokaisella meistä on kuitenkin heikot kohtamme. Tunnin lopussa olin niin pettynyt eniten itseeni, ja tuntui etten onnistunut missään, Ron kysyi että mitä mietit? Itkukurkussa sanoin pettyneeni että valmentaja ei selitä tarpeeksi ja sanoo että virheiden teko on hyvästä, mutta sitten turhautuu niistä ja oppilaalla ei ole mitään hajua, että mitä siltä vaaditaan.  Vielä kun on uuden hevosen selässä suorittamassa uusia liikkeitä. Olin niin väsynyt vaan ja Ron yritti selittää että sinähän sait lopulta suoritettua hyvät piaffit, passaget, piruetit ja sarjat mitä muuta voit enemmän odottaa? Kaikki ratsastajat tietää kuitenkin fiiliksen kun itse ei ole  onnistunut ja jokainen tietää mitä on olla fyysisesti ihan poikki ja nälkäinen. Noh sulateltua hetken, syötyäni  ja juteltuani muiden kanssa ajattelin että Ron on Ron.

Lauantaina olin asenteella että anna tulla vaan niin olen valmis. Esperanza oli eka. Onneksi, sillä se tarvitsee niin paljon keskittymistä ja jaksamista ja se olikin tänään parempi. Seuravana Ben ja siten Zoof, joka oli sika hyvä tänään. Zoofilla on selkärangassa jäykkyyttä ja se vaatii pitkän verryttelyn ja helposti jää sellainen oli että se ei pyri tarpeeksi takaa tasaista tuntumaa kohden vaan on vähän katki selästä ja jännittää taaksepäin. Tänään sain sen niin auki, että sulut ja avot tuntu vaan kun lentäisi. Oli niin mahtava fiilis! Gamblella perus väistöt, taivutukset ja pohkeen eteen ratsastus ja sitten kevyet ratsastukset Dancerilla ja tallin siitostammalla Cohiballa.

Illalla lähettiin Valkenburiin drinkeille, joka venähti kyllä useammaksi ja tanssittiin melkeen kolmeen asti ja pidettiin kivaa :D

Sunnuntaina saatiin armoa ja vasta puoli kymmeneltä talliin Jeee! Laitettiin oljet ja Juoksutettiin hepat, ja käytiin kiinalaisessa syömässä. oli niin ihanaa!!

Oottakaas hei päivitän huomenna lisää ja laitan lisää kuvia!! Ryhdistäydyn taas! :D

 Big Ben, pitää saada paremmat kuvat, mutta mä tykkään siitä tosi paljon!

:D Naisten päiväkukat ja suklaa!Kun kerrottiin että niin meillä on naisten päivä ja naiset saa suklaata ja kukkia, meni 5 min niin Ron hankki meillekkin. :D